keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Jouluksi kotiin! ♥

Hengissä ollaan, vaikka musta ei ookkaan mitään kuulunu pitkään pitkään aikaan. Lähiaikoina kaikki vapaa-aika on kulunut pääasiassa neulomiseen ja Netflixiin. Mulla on ollu täällä oma joululahjapaja käynnissä. Jopa niin tehokas, ettei mulla matkalaukkuun mahu enää yhtään mitään mitä tarviin, sillä joululahjat on vallannu kaiken tilan. Täytyy toivoo, että kotona on tarpeeks vaatteita sun muita, että selviän.

Joulu on jo ens viikolla ja ensi lauantaina pääsen lentää kotiin! Tänä vuonna oon oottanu joulua erityisen paljon, koska oon täällä asumisen aikana tajunnu läheisten tärkeyden jotenkin tosi vahvasti. Ja jouluna parasta onkin just se, että saa olla perheen kanssa yhessä. (Ja pelata lautapelejä yömyöhään ja syödä suklaaähkyt)

Joululoma mulla on melkein neljä viikkoa, koska mun aupair-perhe lähtee kolmen viikon lomalle joulun jälkeen, joten mitäpä ne mulla tekis. Sopii hyvin mulle! Oon niin onnellinen, ettei tarvii stressata siitä ehtiikö nähdä kaikkia ja tehdä kaikkea. Ehtii oikeesti vaan olemaan.

Eilen olin nostattamassa joulumieltä entisestään, kun ranskalaisen aupairin Marionin kanssa oltiin Lisebergissä ihastelemassa kaikkia joulujuttuja. Kaikkialla oli jouluvaloja ja kaikkia muita joulujuttuja. Nähtiin joulupukki, juotiin kuumaa kaakaota, käveltiin joulumarkkinoilla ja lähetettiin omat toivomuslistat pukille. Tykkään joulusta.



Ice Show Lisebergissä


Meiän toivomuslistat




Loman jälkeen ei enää kauaa aika ookkaan jäljellä. Luultavasti 2-3 kuukautta riippuen siitä millon lähden. Toisaalta tuntuu, ettei vielä haluis lähteä, mutta toisaalta oon jo niin valmis tekemään uusia juttuja. Aupairina olo ei kuitenkaan mikään unelma-ammatti oo. Tuntuu vaan haikeelta, kun kaikki nää ihmiset jää tänne kun lähden, eikä pysty näkemään enää samalla tavalla. (Paitsi paria suomalaistyttöö, jotka asuu Suomessakin aika lähellä) Näitten ihmisten takia täällä on hyvä olla.



Ainiin nääkin ihanat oli täällä mun luona käymässä!!

En oo varma miten tää videon laitto tänne onnistuu, mutta tämmönen jo puolivuotias aurinkoinen pikkupoika mulla täällä on hoidettavana,

P.S. 6 vuotta tuli täyteen tänään Villen kanssa. Ihan hullua ajatella kuinka kauan siitä jo on, kun alettiin seurustelee. Tää puoli vuotta on ollu tosi erilaista ja aika ajoin haastavaa aikaa. Tiesin kuitenkin jo ennen tänne lähtöä, ettei tää mitään ylitsepääsemätöntä ole. Ja edelleen oon samaa mieltä. Vähän haikeetahan se on viettää vuosipäivää erillään.